Tiivistelmä – Hannu Laaksovirta

HLY on myöntänyt 23.3.2023 tutkimusapurahan Hannu Laaksovirralle.  Hän väittelee aiheesta

 

ALS SUOMESSA – KLIINISET JA GENEETTISET PIIRTEET

 

Tiivistelmä:

Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on yleisin aikuisiän liikehermoja rappeuttava sairaus. ALS:ssa aivojen ja selkäytimen liikehermot tuhoutuvat, mistä seuraa tahdonalaisen lihaksiston surkastuminen, mikä puolestaan johtaa kuolemaan keskimäärin 3–5 vuodessa. Suomessa ALS:iin sairastuu noin 200 ihmistä vuodessa.

 

ALS:ia esiintyy maailmalla hieman epätasaisesti. Osalla potilaista sairautta esiintyy suvussa. Vuonna 1993 löydettiin ensimmäinen ALS:ia aiheuttava geenivirhe, ja sen jälkeen niitä on löytynyt useita.

 

Osalla ALS:ia sairastavista esiintyy myös henkisten ja muistitoimintojen ongelmia ja se ilmenee yleensä otsa-ohimolohkorappeumana (FTLD). Näitä potilaista on usein samoissa suvuissa, mutta toistaiseksi yhdistelmän taustalta ei ollut löytynyt tiettyä geenivirhettä.

 

ALS:n suhteellinen yleisyys Suomessa, Suomen väestön geneettiset erityispiirteet sekä toimiva terveydenhuolto ja väestötieteellisesti laadukas kirjanpito mahdollistivat ajatuksen, että ALS:n tutkiminen moderneilla genomiikan menetelmillä voisi olla tuloksellista. Suomessa aiemmin tehty korkeatasoinen populaatiogeneettinen tutkimustyö toimi innoittajana asiassa.

 

Tämän väitöskirjan tavoitteina oli tutkia ALS:n geneettistä taustaa ja taudinkuvaa. Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä:

1. Perimänlaajuisessa assosiaatioanalyysissä (GWAS) tutkittiin 442 suomalaisen ALS-potilaan ja 521 verrokin näytteet. Vahvin assosiaatio sijoittui kromosomiin 21q22.

2. Uuden sukupolven sekvensointitutkimuksessa (NGS) identifioitiin toistojaksomutaatio geenissä C9orf72 (C9HRE). Kyseinen variantti löytyi myös 30%:lta suomalaiselta FTLD:iaa sairastavalta.

3. C9HRE: n todettiin olevan yleisin variantti eurooppalaisperäisessä väestössä maailmassa. Erityisen yleinen se oli Suomessa. Aasiassa se todettiin harvinaisemmaksi.

4. Tutkimuksessa kuvattiin C9HRE: n kliininen kuva. Sen todettiin yhdessä harvinaisemman mutaation SOD1p.D91A selittävän 40% ALS:sta Suomessa.

 

Alkuperäisjulkaisut:

1. Lancet Neurol. 2010 Oct;9(10):978-85.

2. Neuron. 2011.Oct 20;72(2):257-68.

3. Lancet Neurol. 2012 Apr; 11(4):323-30.

4. Neurology Genet. 2022 Mar 14;8(2):e665.